Siikajoen Kalatalousalueen vesistöt

Merialueet

Merialueet käsittävät Siikajoen ja Raahen kuntien alueella sijaitsevat rannikkovesialueet. Kalatalousalueen vesialueet ulottuvat rannikolta enimmillään noin 6 kilometrin päähän rannikosta. 

Perämeri on omaleimainen merialue, joka vähäisen suolapitoisuuden vuoksi muistuttaa järveä. Vähäisen suolapitoisuuden vuoksi Perämerellä esiintyy sekä suolaisen veden, että makeanveden lajeja elinympäristön äärirajoilla. Kalatalousalueen rannikkovesien pintavesien ekologinen tila luokiteltiin viimeisimmässä luokituksessa tyydyttäväksi, jota kuormittaa jokialueilta tuleva kiintoainekuormitus. 

Joet

Siikajoki

Siikajoen Kalatalousalueen merkittävin jokivesistö on Siikajoki sekä siihen kuuluvat sivu-uomat. Siikajoen suurin sivu-uoma on Lamujoki ja muita merkittäviä sivu-uomia ovat Luohuanjoki, Nettävänjoki, Mulkuanjoki ja Pyhäntäjoki. Siikajoen pääuoma on noin 160 km pitkä alkaen Kajaanin alueelta ja laskien Siikajoella Perämereen.  Siikajoen valuma-alue on noin 4318 neliökilometriä ja vesistön järvisyys on 2,2 %. Siikajoen pääuoman ekologinen tila on arvioitu viimeisimmässä arvioinnissa pääasiassa tyydyttäväksi. Siikajoen valuma-alueen suovaltaisuuden takia vesi on humuspitoista ja väriltään tummaa, myös ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja kuvastavat rehevänveden laatua. 

Siikajoen alaosalla Pattijoen vesistössä ei ole nykyisin täydellisiä kalan kulkemista estäviä vaellusesteitä. Siikajoen alaosalla Ruukinkoskessa ja Pöyryssä sijaitsevat voimalaitokset, joihin on rakennettu vuosina 1988 – 1989 kalatiet. Lisäksi Pöyryn voimalaitoksen pohjoisrannalle valmistui uusi kalatie vuonna 2000 sekä Ruukin koskeen rakennettiin uusi pohjapato 2022. voimalaitospatojen lisäksi Siikajoessa kalojen vapaata liikkumista estävät mm. Lämsänkoski, Uljuan tekojärven ohittava vanhan uoman yläpäässä sekä Kortteisen ja Iso Lamujärven säännöstelypadot Lamujoessa.  

Pattijoki

Pattijoki saa alkunsa Möykkyperän Haukilammesta ja joki laskee mereen Raahen pohjoispuolella. Pattijoella on pituutta 34 km ja putouskorkeutta on 97 metriä. Pattijoen valuma-alue on noin 141 km². Pattijoen virtaamaa säädellään ohjaamalla osa joen virtaamasta Haapajärven tekojärveen. Haapajärven tekojärven avulla on turvattu Raahen terästehtaan makea veden saantia. Terästehtaan tuotantomuutosten seurauksena tarve ohjata vettä Haapajärven tekojärveen on vähentynyt ja viime aikoina on selvitetty mahdollisuutta ohjata aikaisempaa suurempi vesimäärä Pattijoen pääuomaan.

Pattijoen uomaa on muokattu 1800-luvulta lähtien maatalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin. Uomamuokkausten arvioidaan heikentäneen kalojen elinolosuhteita Pattijoessa (Kunnostus tarveselvitys ELY).

Olkijoki

Kolmas kalatalousalueella sijaitseva merkittävä mereen laskeva joki on Olkijoki. Olkijoki sijaitsee Raahen pohjoispuolella ja pituudeltaan noin 15 km. Olkijoki on suurelta osin kangasmailla kulkeva virtaamaltaan melko pieni joki.

Järvet

Kalatalousalueen merkittävimmät järvet sijaitsevat Siikajoen valuma-alueella joen keski- ja yläosilla. Kalatalousalueen pinta-alaltaan suurin järvi on Iso Lamujärvi, jonka pinta-ala on 2585 hehtaaria.

Muiden järvien pinta-ala on alle 1000 hehtaaria joita on yhdeksän:
• Iso Lamujärvi 2585 ha
• Pyhännänjärvi  375 ha
• Kurranjärvi 363 ha
• Vähä-Lamujärvi 345 ha
• Mankilanjärvi 260 ha
• Rokuanjärvi 164 ha
• Järvitalonjärvi 135 ha
• Viitastenjärvi 115 ha
• Purasimenjärvi 104 ha
• Kivijärvi 100 ha

Hyvässä ekologisessa tilassa olevia järvialueita ovat mm. Iso Lamujärvi, Mankilanjärvi ja Pyhäntäjärvi sekä tyydyttävässä ekologisessa tilassa alueen järvistä ovat mm. Vähä Lamujärvi. Alueen järviin vaikuttaa yleisesti maa- ja metsätalous ja eteenkin metsäisillä valuma-alueilla on tehty runsaasti ympäristöä muokkaavia toimenpiteitä.

Kalatalousalueella sijaitsee energiantuotantoon rakennettu Uljuan tekojärvi (2750 ha) ja tulvasuojelun tarpeisiin rakennettu Kortteinen (587 ha) sekä SSAB Raahen terästehtaan vesivarastoksi rakennettu Haapajärven tekojärvi, joka turvaa tehtaan prosesseihin riittävän makeanveden saannin.